keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

8.6.2010

Olipas se päivä. Mutta aloitan tarinani alusta:
(ensin pieni varoitus. Kuten lukemalla eteenpäin huomaatte, olen tällä hetkellä erittäin uupunut ja väsynyt. Siksi kirjoitus voi olla paikoin hassua.)

Kun kuulin kaveriltani, että Green Day on tulossa suomeen keikalle, ostin liput heti. Pennusta pitäen kun sitä on tultu kuunneltua, ja vihdoikin tulossa keikalle niin, että itsekin pääsee niin tottakai sinne on päästävä! Yksin ei tietysti asiaa ollut, joten hankin kaverillenikin lipun. ;) (tosin en ilmatteeksi, kyllähän sen hinnan takas sain). Siitä asti on keikkaa odotettu ja jännätty innolla. On ollut paljon kouluhommia yms, joten aika ei ole mennyt hitaasti.

Sunnuntai yönä alkoin miettimään, että on ehkä parempi jos sittenkin menisimme johonkin halpaan hostelliin ma-ti yöksi, ettei tarvitsisi väsyneenä sitten hoiperrella keikka-alueelle. Tämänhetkisen väsymystilan puitteissa voin sanoa että tuo oli todellakin hyvä päätös. Hostelli oli hyvä ja halpa, (stadiumhostel.fi) suosittelen! Helposti pääsi ratikalla rautatieasemalta sinne, eikä tarvinnut edes paljoa kävellä. Hostelli vaikutti ensin epäilyttävältä, mutta rohkeasti silti menimme sisään. Vastaanotossa oli hyväkäytöksinen mies, joka osasi hommansa hyvin. Kun menimme makuusaliin, siellä jo olevat naiset tervehtivät, joka oli yllättävää. Kun kävimme tupakilla meiltä tuli pummaamaan tupakkia vanha, aksentista päätellen irlanti-skotti-britti vyöhykkeeltä kotoisin oleva mies. Kysyi olemmeko punkkareita, johon vain naurahdimme. Mukava tyyppi.

Heräsimme aamulla 7 aikoihin, tarkoituksena lähteä liikkelle ja käydä hakemassa jotain suuhunpantavaa esim. McDonaldsista. Budjetti ei oikein muuhun antanut periksi.. Noustiin ylös, käytiin vessassa ja lähdettiin kävelemään lähimmälle ratikalle. Nousimme kyytiin, hinta oli 2,50e.. Auts. Onneksi rahaa vielä riitti. Ajoimme ratikalla rautatientorille ja kävimme hakemassa hiukopalaa, samalla kun suunnittelimme loppupäivän suunnitelmia. Menimme metrolla Kalasatamaan, ja törmäsimme muihin keikalle tulijoihin, joiden kanssa sitten päädyimme keikkapaikalle jonottamaan. Se että jonotus oli sallittua vasta 9 aikaan, oli paskapuhetta. Siellä oli ensimmäinen "karsina" täynnä ihmisiä, ja kello oli vasta varttia vaille 9. Jos huhupuheet pitivät paikkansa, yöllä jonottaneet olivat saaneet rannekkeet, joilla he pääsivät ensimmäisinä sisään. Noh, en kadu silti hostellissa vietettyä yötä, sillä olimmehan koko keikan alan LÄHES eturivissä. ;) Pirunhyvät paikat siis!

Jonotimme 09-16 alueella, tosin 12 aikaan meidät siirrettiin jonottamaan lähemmäs turvatarkastusportteja. Aamulla oli ensin kylmä, mutta sitten ilma alkoi lämmetä, ja alkoi olla sopivaa. Kävin kerran vessassa ennen keikkaa, (keikan aikana en kertaakaan) ja tämä operaatio kesti puoli tuntia. Vessahan oli siis n. 70 metrin säteellä, mutta jonot olivat suuret. Tosin eivät niin suuret mitä sen jälkeen kun itse aloin jonottamaan, ne vain kasvoivat kokoajan.

Lavalta alkoi kuulumaan sound-checkejä ja ihmiset villiintyivät hieman. Arveltiin puolin jos toisin, että soundcheck-miehet ne siellä vain soittelevat, kunnes alkoi kuulumaan Billie Joen ääni, ja tuttu bassojytke sekä rumpusetti alkoi soimaan. Tässä vaiheessa yleisö villiintyi, ja kaikki koittivat kurkkia että josko näkisi pienen vilauksen pojista. Lava kuitenkin oli niin kaukana, että vain ne joilla oli kiikarit onnistuivat tässä.

Portit avautuivat muistaakseni 20 minuuttia myöhässä, ellei sitten vähän aikaisemmin. Ihmisille painotettiin että ne jotka juoksevat, poistetaan jonon viimeiseksi. Aika hyvin tämä toimikin, monet kyllä juoksivat jonkunverran, mutta hirveätä rynnimistä ei tapahtunut. Me otimme puolestamme nopeita pika-askelia. ;) Pääsimme aidan taakse, lähes eturiviin! Olimme n. 2 metrin päässä lavasta aluksi, mutta kun keikat alkoivat, ihmiset työnsivät joukkoja edestakaisin, joten välillä kävin lähes eturivissäkin. Aluksi vain ärsytti se, kun ihmiset päättivät että rupeavat istumaan. Eihän tämä nyt käynyt päinsä, sillä he veivät monen ihmisen tilan -> kaikille muille tuli erittäin ahdasta, kun taaksepäin ei päässyt menemäään tai sitten tieto ei kulkenut hyvin. Sitäpaitsi, kuka vapaaehtoisesti haluaa mennä taaksemmas, kun on hyvän paikan saanut?

The Hives oli positiivinen yllätys, tykkäsin kovasti heidän live-esityksestään. Oli laivastoasut ja kaikki, aww. Parhautta olivat kitaristit ja basisti! Tämä kyllä todellakin sai yleisön lämmitetyksi. Ei siitä sen enenpää, menkää itse ja kokekaa! Hyviä biisejä oli heillä, vaikka nimen perusteella itse ensin ajattelin heidän olevan teinipoppibändi, mutta onneksi ennakkoluuloni osoittautuivat vääriksi.

Sitten lavalle asteli Joan Jett & The Blackhearts, joka oli erittäin hyvä bändi, mutta harmiksi en ollut siihen ennenmmin tutustunut. He kuitenkin soittivat sitten lopuksi vanhempaa entisen bändin materiaalia, joka oli tuttua muillekin. Kuten I Love Rock'n Roll. Propsit tyttö sai laulustaan, osaa vieläkin homman! Myös kosketinsoittaja sai suuret aww-kohtaukset, hellyyttävä pappa jolla oli tyyli kohdallaan.
JJ&TBn esityksen aikana ihmiset huomasivat että Tre Cool hyppeli lavan sivureunalla, siellä oli ilmeisesti odotuspaikka artisteillä ja roudareilla, sekä sieltä näki esitykset. Yleisö villiintyi pahasti, joka oli tavallaan huono asia, koska se vei huomiota hetkellisesti pois esiintyvältä bändiltä. Onneksi kuitenkin yleisö tuli mukaan loppubiisien aikana paremmin.

Sitten alkoi riipivä jännitys. Ihmiset alkoivat hurramaan Green Dayn nimeen, vaikka vasta roudarit kävivät järjestelemässä lavalla. Lavalla kävi myös todella söötti tummaihoinen rastapäinen mies, joka siivosi paikkoja. Cool guy is cool. Taustamusiikki soi ja ihmiset villiintyivät moneenkin otteeseen, emme meinanneet uskoa että tämä oli tapahtumassa. Kyllä, minustakin kuoriutui kiva pieni fanityttö, eihän siihen tarvinnutkaan kuin sen että Green Day tuli keikalle tänne. Yhtäkkiä, lavalle ilmestyi tuttu VAALEANPUNAINEN PUPU! <3 Se joi kaljaa ja riehui lavalla, en ihmettelisi jos puvun sisällä olisi ollut Tre. Olisi hänen tyylistään kyllä ollut keikarointi. Yleisö hurrasi tahdissa pupua juomaan lisää, jota jänö tietysti teki. Taisi olla Koffia tai Olvia, jos oikein muistan. Kaljaa kuitenkin. Sitten pupu katosi. Oli hetken hiljaista, mutta sitten alkoi soida musiikkia. Yhtäkkiä pojat hyppäsivät lavalle, ja yleisö REPESI KILJUMAAN. Tai ainaki  monet naispuoliset edustajat. Korvia piti pitää tuon tuostakin kiinni, ettei tärykalvot olisi räjähtäneet. Kiljunta todellakin oli pahempi rääkki korville, mitä musiikki. Voi kun olisi saanut korvatulpat.. Mutta niitä ei jaettu kuin ihan reunoille, siinä vaiheessa olimme vielä 2 metriä lavasta, joten..

En muista yhtään mikä biisi aloitti keikan, mutta google auttaa!

  1. Song Of The Century
  2. 21st Century Breakdown
  3. Know Your Enemy
  4. East Jesus Nowhere
  5. Holiday
  6. The Static Age
  7. Give Me Novacaine
  8. Are We The Waiting
  9. St. Jimmy  
  10. Boulevard Of Broken Dreams
  11. Hitchin' A Ride
  12. Welcome To Paradise
  13. When I Come Around
  14. Brain Stew
  15. Iron Man/Sweet Child of Mine/Highway to Hell
  16. Jaded
  17. Longview
  18. Basket Case
  19. She
  20. King For A Day
  21. Shout
  22. 21 Guns
  23. Minority
  24. Encore:
  25. American Idiot
  26. Jesus Of Suburbia 
  27. Encore 2:
  28. When It's Time
  29. Wake Me Up When September Ends
  30. Good Riddance (Time of Your Life) 

Biisilista oli MAHTAVA. Kaikki mitä toivoa saattoi, he soitttivat! Varsinkin kun King For A Day/Shout tuli, meinasimme tulla housuimme. Enkä liiottele yhtään, todellakin täydellinen unelmantäyttymys. Voin uskoa että niille, jotka pääsivät lavalle halaamaan ja pussaamaan Billie Joeta, oli vielä suurempi unelmantäyttymys. En ole kateellinen, päinvastoin, hienoa että GD pitää faneistaan! Yleisössä vaan oli tuskaa olla, kun on näin pieni. Piti kokoajan kurkotella, että näki päiden takaa esiintyjät. Ja myös se tuska joka rynnäköimisestä lavaa kohti oli varsin inhottavaa. Nyt on kaikki lihakset kipeänä, sekä unenpuutteen takia pää. Ainoa mikä harmittaa kovasti, on se että metrot eivät enää menneet yöllä ja piti kävellä keskustaan. Olihan se aluksi pieni jännäkakka, mutta hyvin se män. Olimme 01:40 rautatieasemalla, jonka ulkohalliin jäimme sitten istumaan. Ensiksi poliisit ajoivat isolla autollaan meidän eteemme, ja kyselivät illan menoa. Kysyivät myös minne olemme menossa, sekä olimmeko keikalla. Varoittivat vielä viimeiseksi hiippareista, ja käskivät pysyä turvassa. Sen jälkeen random ihmisiä kävi juttelemassa, kuten vanhahko mies joka varoitti nisteistä ja vanhoista miehistä. Arveli että oltiin 13-vuotiaita. Siinä vaiheessa piti vähän naurahtaa. Heti kun tämä mies oli lähtenyt, samasta paikkaa tuli kaksi poikaa, jotka pyysivät jatkoille, mutta eipä menty. Myöhemmin vielä joku pyysi soittamaan puhelimeensa, mutta ei ollut akkua paljon, joten.. Ja kun 4 aikaan lähdettiin käymään McDonaldsissa, joku pyysi 20 senttiä junalippuun, onneksi löyty sen verran ylimääräistä kolikkoina.


Juna-asemalla aika meni rattoisasti musiikkia kuunnellen ja kaikesta höpöttäen. Vieläkin soi päässä kaikki keikan biisit, ja hoilaankin niitä about kokoajan. Green Dayta ei pysty nyt kuuntelemaan, vaikka kamalasti tekiskin mieli. Ei vaan jotenki pysty. Todella outo fiilis. Tod. näk. siitä syystä, että tekee mieli takas sinne keikalle. .__. Vielä parempi jos pääsis hyvälle paikalle, as in ettei kaikki kokoaikaa törkkis ja näkis paremmin! Toivon kovasti että ne ois filmatisoinu tuon, ja sitte julkasis jollaki dvdllä. :< 




Tre juoksi punaset rintsikat päällä ees takasin! <3 Billie riehu normisti! <3 Ja Mike teki just sellasia ilmeitä mitä aina, kun se soittaa bassolla ;33; Waaaahhh, tekee niin mieli mennä takasin! o_o En tiiä jakoko ne nimmareita, mutta ei jaksettu jäädä odottamaan, olo oli senverran paha. Ei vettä koko iltana, kuin ehkä desi per naama vielä toisen lämppärin aikana, ja aamulla vaan syötiin. Keikan jälkene oli kyllä nälkä ja JANO!


keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Mitäs nyt sit?

Jahas. Tässä vaiheessa, kun oon hakenut (ja päässyt) uuteen kouluun, ilmoittanu omalle koululle että eroan (porukat ei ole allekirjoittanut vielä eropapereita, siitä myöhemmin lisää), oon hakenu uudestaan opintotukea, pistänyt asuntohakemukset rullaamaan ja tehnyt kaiken mitä pitää: Ne keksii että "Et sinä mitään lupaa ole saanut!"

Mulla ei riitä ymmärrys noiden kanssa. Nytkun oon lähes kaiken stressannu pois alta, ne ilmoittaa että eihän sulla ole lupaa. Sanoin äidille että: ".. Tuota, me ollaan puhuttu tästä. Ja te tiedätte että mää lähden kuitenkin." "No mutta ei tuo ole laillista! Sinä oot alaikänen, ei sulla ole mitään lupaa meiltä!" "Ei sekään ole laillista, että te pidätte mua täällä. Siinä, että nuori haluaa vaihtaa koulua toiselle paikkakunnalle ja muuttaa, ei ole mitään laitonta. Oon ihan täysin vapaa tekemään niin." Sen jälkeen valitus vaan jatkui ja jatkui ja jatkui.. Okei, mikseivät ole voineet aikaisemmin sanoa? En ymmärrä. Oon tässä koko kevään hehkutellu sillon millonki ku on tapahtunu kehitystä kyseisessä asiassa. Äiti on hymyilly ja kyselly asioista kiinnostuneena, tuon mää käsitän sillä että se on okei, että lähtö tulee. Mutta ei. Kaikki pitää tehdä vaikeamman kautta.

Koulusta eroaminenhan tapahtuu sillä, että koulusta annetaan lappu ja sen jälkeen vien sen kotia, täytän oman nimeni siihen, lisään tulevan koulun nimen (jos sellanen on) ja sitten porukat allekirjottaa kuten minäkin. Toinen vaihtoehto on se, että en vaan koskaan enää tule kouluun. Kuten näköjään tässä tapauksessa tapahtuu. Ilmoitan rehtorille, että näin kävi, että hejssan vaan, oli kiva koulu. Toin viime viikolla sen eropaperin kotiin, porukat eivät ees koskeneet siihen vaan se on lojunu tossa olohuoneen pöydällä tän kokoajan. Siitä mulla tuli pieni aavistus, että nyt asiat ei oo hyvin. No, todistaa ainaki sen että tunnen porukoiden käyttäytymistavat hyvin.

Noh, kyllähän se muutto silti tulee eteen. Olis vaan mukava kun porukat olis mukana, eikä tuollai. Tästä tulee huutoa ja raivoa vielä, ei tarvitse edes ennustaa.

Toinen asia joka stressaa on sitte asunto. Olis tarjolla kiva n. 30 neliön yksiö Kalevasta, noin kilsan päässä rautatieasemasta. Tosi kivan näkönen, ja hyvä vuokra ja kaikkea. Mutta ei saa tuoda pupuja. Mietin eilen että okei, no ehkä jätän puput sitte tänne taikka hankin niille hoitajan. Mutta tänäänku heräsin, tajusin että ei. En todellakaan jätä pupuja tänne. Eli mun pitäis hankkia niille hoitaja Tampereelta vuodeksi. Kuullostaa vaikealta.. Mieluiten ottaisin puput mukanani, mutta tämän kämpän kanssa se ei ole mahdollista. Tästä sais helposti asunnon ainaki vuodeksi, ei tarvis stressata että löytyykö sitä kämppää vaiko ei, ja olis heti elokuusta lähtien.

Kolmas stressin asia on se, että mulla on enää n. 3 viikkoa aikaa tehdä cossipuvut valmiiksi, mutta näyttää pahalta etten jaksa. Muutenkin, tänään ku heräsin, huomasin että nyt on sitte pitkästä aikaa päivä jolloin olen alakuloinen. Oon sellanen ihminen, joka ei helposti tule alakuloiseksi, eikä tykkää olla alakuloinen. Yleensä oon aina iloinen (tai normaalina) ja jos oonkin alakuloinen, niin helposti kuitenki piristyn tai päätän että "vitut jaksa olla surullisena!" ja oon taas happy. Toivotaan että nytki käy niin. :-)

tiistai 18. toukokuuta 2010

Jännitys PIUUU

Jännitti. Kovasti. Nyt se on selvillä! Kesti tätä kauan. Tammikuussa aloitin tämän ruljanssin. Nyt sain tietää, yhden puhelinsoiton jälkeen.

Pääsin Hervannan lukioon!

torstai 13. toukokuuta 2010

Kaunis päivä aurinkoinen

Np: The Verve - Bittersweet Symphony


Ah omnomnomnonmnm. =3= True musicorgams.

Huomaa kyllä että oon tosiaanki jättäny taakseni vanhan musiikkimaun. :] En tosin kokonaan, mutta nautin erilaisesta musiikista nykyään paljo enemmän.
Ulkona tosiaan paistaa aurinko ja linnut laulaa houkutellen mua astumaan ulos tästä tunkkasesta veljen huoneesta. Pitäis kyllä, mut yksin on aika nihkeetä lähteä ulos. :/ Haravoimaan kyllä vois, mutta jostain syystä en kuitenkaan taas jaksais. Olispa veli kotona, että voisin laittaa Rollelle valjaat (tai Elmolle!) ja lähtisin sen kans ulos. <3 Yksin noille on mahdotonta saada valjaita päälle, ei kyl onnistu sit ollenkaan. Molemmat on niin vilkkaita ja ei-löllyköitä että hyppii heti pois sylistä ku vaan mahdollisuus tulee. :)

Hervannan koulusta on odoteltu sähköpostia tulevan, mutta eipä näy ei. Ehkä huomenna sit viimestään? *toiveajattelua* Sen sijaan Jurvan rehtorilta tuli todella positiivinen sähköposti, kyseli että joko tiedän mihin kouluun menen. :) Sinne ne ainaki mut ottavat mielellään, ilmeisesti pieni oppilaspula siellä.

Koulusta puheenollen, mun tarvitsee enää:

- 3/6 äidinkielen kirjaa luettuja ja analysoituna.
- Panostaa ruotsiin
- Tehdä aluetutkimus Ranskasta ja Yzeurestä.

Sitte on kaikki tehtynä. Mutta muita juttuja mitä pitää saada tehtyä tässä ennenku koulu loppuu:

- Cosplaypuku (holy shit)
- Muita ompelujuttuja
- Saada tietää mihin kouluun pääsen, ja järjestää nämä asiat
- Saada haravoitua meidän piha, saan siitä rahaa ;)
- Siivota huone ja järjestää kamat/pakata

Ja aikaa ei todellakaan ole enää paljon! Stressinpoikanen meinaa kiiriä. :/

maanantai 10. toukokuuta 2010

Groan.

Onpas taas vaikeata. Ei vieläkään minkäänlaista vastausta koululta. Hoah, onpa nyt niin vaikeata pysyä positiivisena ja pirteänä kun alkaa niin pahasti vituttamaan odotus. Olisi mukava kun edes Jotain vastausta saisi, mutta ei. Sain sentään viime viikolla viimesen liikunnan suoritettua, jes. Enää tarvii odottaa että opettaja pistää numerot näkyville niin ei tarvitse siitäkään enää huolehtia. 
Koulussa tekemättömät asiat:

- Valtiontutkimus
- 3 kirjaa lukea + anaalisoida

Huh, ei taidakaan muuta olla enää! Paitsi panostaa ruotsiin niin maan perkeleesti, mutta on kyllä vaikeata. Historia menee helposti, kun on niin mielenkiintoista. Alle kuukausi enää koulua, ja tuntuu vaikeelta. Vaikka ei oikeasti ole, tämä odottaminen vaan saa stressikynnyksen niin paljo nostettua mulla aina.

Keksittiin toissapäivänä poikaystävän kanssa että ruvetaan pelaamaan GW. Sitä en ookkaan pelannu ennen, vaan melkeenpä kaikkia ilmasia (ja puoli-ilmaisia) nettirooleja kokeillu. Guild Wars on niin identitenttinen Wowin kanssa, että helposti lähtee peli rullaamaan. Nyt kun vielä saisi tuon steamin toimimaan ja saisin ostettua tarjouksesta sen trilogian. Olisin ostanu jo, mutta steami vaan paskoo. Ei suostu uskomaan että account on x ja salasana x. Ei pysty edes vaihtamaan, eikä tunnista sitä sähköpostiosoitetta johon vahvistuslinkkikin oli lähetetty. ;) Aikun ihanaa. <3 

Pitäis taas alkaa ompelemaan, mutta stressi..

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Odotus

.. on tuskaa. Tätä Tampereelle johonkin lukioon pyrkimistä on kestänyt jo koko kevätlukukausi. Tammikuussa sen alotin, enkä oo vieläkään päässy kouluun. Tammerkoski ei mua ottanu, ja siinäkin koko prosessissa kesti pari kuukautta ennenkun he tekivät minkäänlaisia päätöksiä. Yhteydenotto oli sitä luokkaa, että odotan pari viikkoa ennenkuin ne vastaa, pistän sähköpostia että onko MITÄÄN tietoa yhtään mistään, ja sitten odotan kuukauden että saan SIIHEN vastauksen. No, päätin sitten ottaa yhteyttä Hervannan lukioon. Rehtori vastasi heti, ja vaikuttaa positiiviselta lukioon pääsyyn. Mutta sitten kun otin yhteyttä opoon (kuten rehtori kehotti) niin tämä ilmoitti vain että "keskustelen rehtorin kanssa huomenna tilanteestasi ja palaan myöhemmin asiaan". Tästä "huomisesta" on nyt jo yli viikko. Kuinka tämä voi olla mahdollista? Mun pitäis nyt nopeasti saada vaan tietooni että mihin kouluun pääsen, että saan haettuna asuntoa mahd. nopeasti. Asuntoa ei voi hakea ilman opiskelupaikkaa ja sieltä saatua todistusta. Mietinpä että tietävätköhän ne siellä koululla tuota, että kiire olisi..

tiistai 4. toukokuuta 2010

Np: Radiohead - Karma Police

Kuten jo otsikostakin arvaa, on taas vähän tällainen ilta. Vappu meni mukavasti, oli erittäin mukava viikonloppu hienojen ihmisten kanssa. :)

Mutta nyt en jaksa hehkuttaa sitä sen enenpää, päinvastoin haluan kerrankin keskittyä negatiivisiin asioihin. Vappunahan tietysti tuli juotua KALIJAAKALIJAA simaa ja syötyä munkkia. No, ei siinä se on hyvä asia vaan, mutta sen jälkeen on nyt ollu sen verran paha olo että tän osan oisin voinu jättää välistä. Sunnuntaina oli kuolema olo, maanantaina oli kuolema olo, nyt tiistaina on semi-ok olo. Maanantaina väsytti, nukutti, yökötytti ja ei maistunu vielä ruoka. Onneksi illalla sai syötyä. Tänään on ollu vaan väsyny olo, kun maanantaina ei tullut hyvin nukuttua (kuin päivällä). Tänään ei onneksi oo tultu nukuttua päivällä, joten kohta pehkuihin. :-3

Mutta harmittaa. Sain vaivalla tehtyä 3 äidinkielenkirjaanaalilyysiä ja sain kurssista 6. Olipas se taas sen arvoista. Liikunnantunnit sain sentään korvattua, jotain edistystä sentään. Vieläkun se Hervannan opo vaan vastaisi siihen sähköpostiin, niin sais asiat rullaamaan. Koulussa ei oo enää paljo kärvistelyä, about 1kk ja sitten lomalle~~ o/

Sitä ennen kuitenkin pitäis saada tehtyä paljon asioita. Monta ompelujuttua pitää tehdä, liikuntaakin harrastaa, sosiaalista elämää koittaa pitää yllä.. Ja tietysti koulujutut. Nytkin harmittaa, kun pääsi käymään vappuna Tampereella, niin poikaystävän synttärit olis tänä viikonloppuna, enkä nyt pääse sinne. Waah.. Mitenpä tätä jaksais taas nousta ylös aamulla? Alakuloisuus on valttikortti, mutta ehkä jätän Elmon auki yön ajaksi joten se tökkii hereille mut aamulla.

Let's hope the best että herään ajoissa~ Olipas taas vuodatus.

torstai 29. huhtikuuta 2010

Aurinkopäivä!

Koko aamun on paistanut aurinko, ahh. n__n Happy me is happy! Vaikka heräsinkin vasta 9.15, mutta koulu alkoi 10 joten helppo elämä ~ Nyt oli (ja on) hyppytunti, jonka jälkeen enää kaksi tuntia koulua ja sitten pitsalle Tutoreiden kanssa. Onneksi on nälkä jo nyt, vaikka syömässä käyntiinkin n. tunti sitten. :]

Tänään pitääkin sitte pakata taas, kun on huomenna lähtö Tampereelle. Mitenhän juna-asemalle taas pääsen, pitääköhän bussilla mennä. Ei sinänsä kyllä onneksi ongelma, kun koulu loppuu 12:toista. Eiköhän se siittä, kun kauniskin ilma pitäis olla. :3 Ilomielin matkustaa sillon, vaikka onkin vähä tylsää aina mennä junalla.

Eilen kävin ostamassa kankaita taas kerran. Siika näytti mulle erään kuvan, josta nappasin iki-ihanan puvun, jota muokkaan vähän oman mielen mukaan. n__n Ehkä, kattoo nyt sitte animesta paremmin mimmonen se on. Vielä ~10 minuuttia että lähtöö tunnille. Vois vaikka jo lähteä.

tiistai 27. huhtikuuta 2010

Tylsyys

Voi, onpas kyllä tylsä aamu koulun koneella. Yli puoli tuntia vielä aikaa, eikä tässä ole ollut puoleen tuntiin enää mitään tekemistä. Internetti on selattu läpi, sähköpostit katsottu, FB katsottu.. Jopa deviantartin katsoin, kahteen kertaan! Hum. Mitä keksisin? Pelasin jo pasianssiakin, eikä sekään nyt oikein enää innosta.

Alkoi sattumaan päähän, otin kyllä 550mg särkylääkkeen jonka pitäisi auttaa.

Tänään on tosiaan kokeenpalautus koulussa. Ensimmäinen palautus oli englannista, siitä sain 9. Toivottavasti saman myös todistukseen. :-) Seuraavana on uskonto, huh-huh. Ehkäpä siitä saisi edes 7..? Päivitän sitten. Nyt on pakko tehdä jotain, en kestä tätä valkoista kirkasta taustaa. x__x

torstai 22. huhtikuuta 2010

Päivä se tämäkin.

Nyt on taas vähä semmonen olo että ei jaksa. Viikko vielä pitäis jaksaa. Eipä siitä sen enenpää.

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Jännä päivä

Nyt eletään taas jänniä päiviä. Tammerkoskeen mua ei otettu, niinpä pistin Hervannan lukioon sähköpostia! Nyt vaan odotellaan sieltä sitten ilimoottelua. Aejai, kun taas jännittää.

Tänään piti lähtiä koulusta aikasemmin pois, ku hissan tunnilla alko maha kipunoida. Kiva tietää että voin saada lapsosia suloposkia. "Otatko käteen vai poskeen?" (inside) No, mietin sitten että "no toisaalta pääsen aikasemmin kotiin, jee! Kerkeen tehä vaikka ja mitä!" ... Nyt en keksi mitä tekis. Kai mää alan tuota korsettia taas hommeloimaan, ja varmaan ompelen sienitopin valmiiksi. En tosin oo varma tekisinkö siitä sittenki minimekon, ku se on sen verran pitkä. :)

OMATEHTY PATONKI ON PARASTA! <3

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Kaunis päivä

Hih, päätin tehdä itselleni ihan yleisen bloginkin. :-D

Tänään on ihana päivä! Aurinko paistaa ja ah! Kaunista kaikkialla. Vaikka yön (ja ilmeisesti eilisen päivän) aikana satoikin lumivaippa. Nyt se on lähes kokonaan jo kadonnut, mitä joitakin lumikinoksia jossain vielä. Kohta pistetään nappaskengät jalakaan ja pistetään koriasti!

Tänään kotona taidan ruveta tekemään kaavoja housuille, puhun nyt siis siitä cosplaystani. Ei onneksi ole ollenkaan kiire, mutta mieluiten haluaisin saada tehtyä suurimman osan työstä ennen kesän alkua. Onneksi vielä pari kuukautta siihen aikaa!

Tammerkoski tosiaan ei ottanut minua omakseen, Hervantaan suuntaan siis. ;) Varokee, varokee!