Mitäs nyt sit?

Jahas. Tässä vaiheessa, kun oon hakenut (ja päässyt) uuteen kouluun, ilmoittanu omalle koululle että eroan (porukat ei ole allekirjoittanut vielä eropapereita, siitä myöhemmin lisää), oon hakenu uudestaan opintotukea, pistänyt asuntohakemukset rullaamaan ja tehnyt kaiken mitä pitää: Ne keksii että "Et sinä mitään lupaa ole saanut!"

Mulla ei riitä ymmärrys noiden kanssa. Nytkun oon lähes kaiken stressannu pois alta, ne ilmoittaa että eihän sulla ole lupaa. Sanoin äidille että: ".. Tuota, me ollaan puhuttu tästä. Ja te tiedätte että mää lähden kuitenkin." "No mutta ei tuo ole laillista! Sinä oot alaikänen, ei sulla ole mitään lupaa meiltä!" "Ei sekään ole laillista, että te pidätte mua täällä. Siinä, että nuori haluaa vaihtaa koulua toiselle paikkakunnalle ja muuttaa, ei ole mitään laitonta. Oon ihan täysin vapaa tekemään niin." Sen jälkeen valitus vaan jatkui ja jatkui ja jatkui.. Okei, mikseivät ole voineet aikaisemmin sanoa? En ymmärrä. Oon tässä koko kevään hehkutellu sillon millonki ku on tapahtunu kehitystä kyseisessä asiassa. Äiti on hymyilly ja kyselly asioista kiinnostuneena, tuon mää käsitän sillä että se on okei, että lähtö tulee. Mutta ei. Kaikki pitää tehdä vaikeamman kautta.

Koulusta eroaminenhan tapahtuu sillä, että koulusta annetaan lappu ja sen jälkeen vien sen kotia, täytän oman nimeni siihen, lisään tulevan koulun nimen (jos sellanen on) ja sitten porukat allekirjottaa kuten minäkin. Toinen vaihtoehto on se, että en vaan koskaan enää tule kouluun. Kuten näköjään tässä tapauksessa tapahtuu. Ilmoitan rehtorille, että näin kävi, että hejssan vaan, oli kiva koulu. Toin viime viikolla sen eropaperin kotiin, porukat eivät ees koskeneet siihen vaan se on lojunu tossa olohuoneen pöydällä tän kokoajan. Siitä mulla tuli pieni aavistus, että nyt asiat ei oo hyvin. No, todistaa ainaki sen että tunnen porukoiden käyttäytymistavat hyvin.

Noh, kyllähän se muutto silti tulee eteen. Olis vaan mukava kun porukat olis mukana, eikä tuollai. Tästä tulee huutoa ja raivoa vielä, ei tarvitse edes ennustaa.

Toinen asia joka stressaa on sitte asunto. Olis tarjolla kiva n. 30 neliön yksiö Kalevasta, noin kilsan päässä rautatieasemasta. Tosi kivan näkönen, ja hyvä vuokra ja kaikkea. Mutta ei saa tuoda pupuja. Mietin eilen että okei, no ehkä jätän puput sitte tänne taikka hankin niille hoitajan. Mutta tänäänku heräsin, tajusin että ei. En todellakaan jätä pupuja tänne. Eli mun pitäis hankkia niille hoitaja Tampereelta vuodeksi. Kuullostaa vaikealta.. Mieluiten ottaisin puput mukanani, mutta tämän kämpän kanssa se ei ole mahdollista. Tästä sais helposti asunnon ainaki vuodeksi, ei tarvis stressata että löytyykö sitä kämppää vaiko ei, ja olis heti elokuusta lähtien.

Kolmas stressin asia on se, että mulla on enää n. 3 viikkoa aikaa tehdä cossipuvut valmiiksi, mutta näyttää pahalta etten jaksa. Muutenkin, tänään ku heräsin, huomasin että nyt on sitte pitkästä aikaa päivä jolloin olen alakuloinen. Oon sellanen ihminen, joka ei helposti tule alakuloiseksi, eikä tykkää olla alakuloinen. Yleensä oon aina iloinen (tai normaalina) ja jos oonkin alakuloinen, niin helposti kuitenki piristyn tai päätän että "vitut jaksa olla surullisena!" ja oon taas happy. Toivotaan että nytki käy niin. :-)

Jännitys PIUUU

Jännitti. Kovasti. Nyt se on selvillä! Kesti tätä kauan. Tammikuussa aloitin tämän ruljanssin. Nyt sain tietää, yhden puhelinsoiton jälkeen.

Pääsin Hervannan lukioon!

Kaunis päivä aurinkoinen

Np: The Verve - Bittersweet Symphony


Ah omnomnomnonmnm. =3= True musicorgams.

Huomaa kyllä että oon tosiaanki jättäny taakseni vanhan musiikkimaun. :] En tosin kokonaan, mutta nautin erilaisesta musiikista nykyään paljo enemmän.
Ulkona tosiaan paistaa aurinko ja linnut laulaa houkutellen mua astumaan ulos tästä tunkkasesta veljen huoneesta. Pitäis kyllä, mut yksin on aika nihkeetä lähteä ulos. :/ Haravoimaan kyllä vois, mutta jostain syystä en kuitenkaan taas jaksais. Olispa veli kotona, että voisin laittaa Rollelle valjaat (tai Elmolle!) ja lähtisin sen kans ulos. <3 Yksin noille on mahdotonta saada valjaita päälle, ei kyl onnistu sit ollenkaan. Molemmat on niin vilkkaita ja ei-löllyköitä että hyppii heti pois sylistä ku vaan mahdollisuus tulee. :)

Hervannan koulusta on odoteltu sähköpostia tulevan, mutta eipä näy ei. Ehkä huomenna sit viimestään? *toiveajattelua* Sen sijaan Jurvan rehtorilta tuli todella positiivinen sähköposti, kyseli että joko tiedän mihin kouluun menen. :) Sinne ne ainaki mut ottavat mielellään, ilmeisesti pieni oppilaspula siellä.

Koulusta puheenollen, mun tarvitsee enää:

- 3/6 äidinkielen kirjaa luettuja ja analysoituna.
- Panostaa ruotsiin
- Tehdä aluetutkimus Ranskasta ja Yzeurestä.

Sitte on kaikki tehtynä. Mutta muita juttuja mitä pitää saada tehtyä tässä ennenku koulu loppuu:

- Cosplaypuku (holy shit)
- Muita ompelujuttuja
- Saada tietää mihin kouluun pääsen, ja järjestää nämä asiat
- Saada haravoitua meidän piha, saan siitä rahaa ;)
- Siivota huone ja järjestää kamat/pakata

Ja aikaa ei todellakaan ole enää paljon! Stressinpoikanen meinaa kiiriä. :/

Groan.

Onpas taas vaikeata. Ei vieläkään minkäänlaista vastausta koululta. Hoah, onpa nyt niin vaikeata pysyä positiivisena ja pirteänä kun alkaa niin pahasti vituttamaan odotus. Olisi mukava kun edes Jotain vastausta saisi, mutta ei. Sain sentään viime viikolla viimesen liikunnan suoritettua, jes. Enää tarvii odottaa että opettaja pistää numerot näkyville niin ei tarvitse siitäkään enää huolehtia. 

Koulussa tekemättömät asiat:

- Valtiontutkimus

- 3 kirjaa lukea + anaalisoida

Huh, ei taidakaan muuta olla enää! Paitsi panostaa ruotsiin niin maan perkeleesti, mutta on kyllä vaikeata. Historia menee helposti, kun on niin mielenkiintoista. Alle kuukausi enää koulua, ja tuntuu vaikeelta. Vaikka ei oikeasti ole, tämä odottaminen vaan saa stressikynnyksen niin paljo nostettua mulla aina.

Keksittiin toissapäivänä poikaystävän kanssa että ruvetaan pelaamaan GW. Sitä en ookkaan pelannu ennen, vaan melkeenpä kaikkia ilmasia (ja puoli-ilmaisia) nettirooleja kokeillu. Guild Wars on niin identitenttinen Wowin kanssa, että helposti lähtee peli rullaamaan. Nyt kun vielä saisi tuon steamin toimimaan ja saisin ostettua tarjouksesta sen trilogian. Olisin ostanu jo, mutta steami vaan paskoo. Ei suostu uskomaan että account on x ja salasana x. Ei pysty edes vaihtamaan, eikä tunnista sitä sähköpostiosoitetta johon vahvistuslinkkikin oli lähetetty. ;) Aikun ihanaa. <3 

Pitäis taas alkaa ompelemaan, mutta stressi..

Odotus

.. on tuskaa. Tätä Tampereelle johonkin lukioon pyrkimistä on kestänyt jo koko kevätlukukausi. Tammikuussa sen alotin, enkä oo vieläkään päässy kouluun. Tammerkoski ei mua ottanu, ja siinäkin koko prosessissa kesti pari kuukautta ennenkun he tekivät minkäänlaisia päätöksiä. Yhteydenotto oli sitä luokkaa, että odotan pari viikkoa ennenkuin ne vastaa, pistän sähköpostia että onko MITÄÄN tietoa yhtään mistään, ja sitten odotan kuukauden että saan SIIHEN vastauksen. No, päätin sitten ottaa yhteyttä Hervannan lukioon. Rehtori vastasi heti, ja vaikuttaa positiiviselta lukioon pääsyyn. Mutta sitten kun otin yhteyttä opoon (kuten rehtori kehotti) niin tämä ilmoitti vain että "keskustelen rehtorin kanssa huomenna tilanteestasi ja palaan myöhemmin asiaan". Tästä "huomisesta" on nyt jo yli viikko. Kuinka tämä voi olla mahdollista? Mun pitäis nyt nopeasti saada vaan tietooni että mihin kouluun pääsen, että saan haettuna asuntoa mahd. nopeasti. Asuntoa ei voi hakea ilman opiskelupaikkaa ja sieltä saatua todistusta. Mietinpä että tietävätköhän ne siellä koululla tuota, että kiire olisi..

Np: Radiohead - Karma Police

Kuten jo otsikostakin arvaa, on taas vähän tällainen ilta. Vappu meni mukavasti, oli erittäin mukava viikonloppu hienojen ihmisten kanssa. :)

Mutta nyt en jaksa hehkuttaa sitä sen enenpää, päinvastoin haluan kerrankin keskittyä negatiivisiin asioihin. Vappunahan tietysti tuli juotua KALIJAAKALIJAA simaa ja syötyä munkkia. No, ei siinä se on hyvä asia vaan, mutta sen jälkeen on nyt ollu sen verran paha olo että tän osan oisin voinu jättää välistä. Sunnuntaina oli kuolema olo, maanantaina oli kuolema olo, nyt tiistaina on semi-ok olo. Maanantaina väsytti, nukutti, yökötytti ja ei maistunu vielä ruoka. Onneksi illalla sai syötyä. Tänään on ollu vaan väsyny olo, kun maanantaina ei tullut hyvin nukuttua (kuin päivällä). Tänään ei onneksi oo tultu nukuttua päivällä, joten kohta pehkuihin. :-3

Mutta harmittaa. Sain vaivalla tehtyä 3 äidinkielenkirjaanaalilyysiä ja sain kurssista 6. Olipas se taas sen arvoista. Liikunnantunnit sain sentään korvattua, jotain edistystä sentään. Vieläkun se Hervannan opo vaan vastaisi siihen sähköpostiin, niin sais asiat rullaamaan. Koulussa ei oo enää paljo kärvistelyä, about 1kk ja sitten lomalle~~ o/

Sitä ennen kuitenkin pitäis saada tehtyä paljon asioita. Monta ompelujuttua pitää tehdä, liikuntaakin harrastaa, sosiaalista elämää koittaa pitää yllä.. Ja tietysti koulujutut. Nytkin harmittaa, kun pääsi käymään vappuna Tampereella, niin poikaystävän synttärit olis tänä viikonloppuna, enkä nyt pääse sinne. Waah.. Mitenpä tätä jaksais taas nousta ylös aamulla? Alakuloisuus on valttikortti, mutta ehkä jätän Elmon auki yön ajaksi joten se tökkii hereille mut aamulla.

Let's hope the best että herään ajoissa~ Olipas taas vuodatus.