Suolahoitoja

Talven ja kuivuneen ihon innoittamana taidan minäkin kokeilla suolahoitoa ihonhoidossa.

Olen siis perinyt äidiltäni atooppisen exeeman - joten ihon kunnossapito kaipaa hieman extraa mitä "normaali" ihmisellä. Oma exeemani on kuitenkin ollut aina suht helppo - ei ole tullut mitään järkyttävää ihon kuivumista ja siitä seuraavaa lumisadetta; hilseilyä. Olen aina hoitanut kasvojani ihan normaalilla finnituotteilla; kasvojenpuhdistusgeelillä tai muulla vastaavalla tuotteella. Kasvovettä olen myös käyttänyt, mutta en säännöllisesti. Joskus se unohtuu, mutta yleensä olen käyttänyt.

Tällä hetkellä olen käyttänyt Nutrogenin tuotteita, ne ovat toimineet suhteellisen hyvin vaikka ovatkin hieman kalliimpia mitä normikaupasta löytyvät tuotteet. Onneksi olen porukat saanut hankkimaan ne minulle. Nyt kuitenkin on tullut syksy, alkavat kasvot kuivettua pikkuhiljaa. No, ei kyllä ihan pikkuhiljaa, vaan yhdessä päivässä sen eron huomasi.

Jotenka, olisikohan tästä apua? Nyt sitä kokeillaan.

Kokeilen näin aluksi ihan normaalia suolaa+oliiviöljyä ja jos löytyy kaapista niin tiristän siihen hieman sitruunamehua. Ellei sitä löydy, niin jätänpäs pois.

Hain keittiöstä oliiviöljyä (lainasin vähän kämppikseltä.. huomenna ostan oman), suolaa (meinasin käyttää merisuolaa, mutta siinä oli paakkuuntumisenestoaineita, joten nappasin toisen suolapurkin; Jossa myös oli estoaineita! Joten merisuolalla mentiin, huomenna haen myös kunnon suolaa kaupasta) ja löysin jääkaapista jo valmiiksi puristetun sitruunanpuolikkaan; siitä lähti vielä hieman tippoja.

Kaadoin suolaa reilusti (desi?) astiaan, sillä ajattelin sitä tarvitsevan paljon. Lorautin hieman öljyä sekaan ja sekoittelin. Tässä vaiheessa seos oli aika tuhtia, semmoista josta voisi tehdä naamion. Laitoin lisää öljyä kunnes seos oli omasta mielestä mukavan näköistä; ei liian lirua mutta semmoista että sitä voi jo käsitellä. Tirautin 6-10 tippaa sitruunamehua sekaan, kun sitä nyt sattui tulemaan.

Aluksi hassutti ajatus, että tämmöistä naamalle, mutta sitten muistin äidin sanat entisistä ajoista ja otin sormenpäillä mössöä astiasta. Se kuitenkin tuoksui hyvälle, kun sitä sitruunamehua oli siinä. Jopa niin hyvälle, että kissa tuli sitä syömään!
     En hieronut suolamössöä naamalleni, sillä luulen että se olisi liikaa hienolle hipiälleni. Joten päädyin vain sormenpäillä hieman taputellen lisäämään sitä. Paljoa sitä ei kyllä tarvittu, tämähän tulee halvaksi jos osoittautuu toimivaksi!
    Otin kuvia operaationasti; ennen mössön laittamista, heti mössön laittamisen jälkeen ja poispesun jälkeen, sekä hieman myöhemmin kun tulin tähän kirjoittamaan. Lisään kuvat huomenna, kun olen laiska nt ja pitäisi jo olla nukkumassaa...

Kerron nyt kuitenkin heti kokemuksia.

Kun levitin mössön naamalleni, se tuntui kivalta. Hieman kirvelsi sillain mukavasti. Tuli vähän se mieleen kun joskus lapsena tuli haava, ja se piti puhdistaa peroksiidilla. (harmitti lapsena kun olin aina niin varovainen ettei tullut haavoja paljoakaan.. ): ) Kauhean raikkaalta tuntui myös, ja viileältä tietenkin. (tähän tulee kuva~)

Luin jostain että kannattaisi vähintään 2-5 min antaa tämän vaikuttaa iholla, mutta katson näin aluksi että miltä näyttää oman ihon reagoiminen tuohon ja mietin sitten tarkemmin näitä aikoja. Annoin siis vaikuttaa ehkä juurikin tuon ajan, sillä pesin hampaat siinä välissä ja otin sen kuvan.

Sitten pesin mössön pois. Noh, tuntui hieman vaikealta sekin, mutta tein sen varovaisesti ettei suolan rakeet rikkoisi ihoa. Kyllähän se sitten lopulta olikin helppoa, kun alkuun vaan pääsi. Lämpimällä vedellä pesin pois, ja yllätyksekseni oliiviöljy ei millään lailla jäänyt inhottavasti tahmaamaan ihoa. Päinvastoin, kyllä sitä iholle jäi, mutta mukavalla lailla. Onpa vaikea selittää se fiilis. Tosin sitä jäi myös varmaan kuivauspyyhkeeseen, mene ja tiedä. (kuva tähän)

Mikä nyt on fiilis? N. 10 minuuttia puhdistuksen jälkeen on ihan hyvä fiilis. (kuva tähän) Myös kissa tunki kuvaan mukaan, pari sekunttia ennen kuvan ottamista se haisteli ja nuoli kasvojani. Suola ja sitruuna siis houkutteli edelleen.

Kasvot tuntuvat lämpimiltä, ja myös koskettaessa ne ovat pehmeät. Heti pesun jälkeen kun katsoin peiliin, tuumasin mielessäni; "no enpä kyllä muista millon viimeksi olisin nähnyt noin paljon puhdasta ihoa ilman sarjaa pikkufinnejä"
     En tiedä auttoiko se noin nopeasti, vai kuvittelinko vain. Yleensä siis minulla ei näy ollenkaan täysin finnitöntä ihoa, vaan pikkufinnit valtaavat tilan. Joka tapauksessa, iho tuntuu pehmeältä, tosin keskiotsasta ja poskipäistä hieman kireältä; olisi siis se fiilis että olisi hieman kuivattanut noista kohdista. Tämä ei kuitenkaan ole mitään siihen kireyteen ja kuivuuteen verrattuna, joka tulee kun käytän teollisia puhdistusaineita. Joten plussaa tästä rutkasti! Kädellä kun koittaa, niin iho ei kuitenkaan tunnu kuivalta.

Kerron huomen aamulla fiiliksistä, ja heitänpä kuvankin tänne vielä.